Korjaamoalan tulevaisuuden näkymiä

Logistiikka ei toimi ilman ajoneuvoja. Ajoneuvot eivät toimi ilman asiansa osaavaa huolto- ja korjaamohenkilökuntaa. Korjaamojen henkilökunta tarvitsee myös jatkuvaa koulutusta ja perehdytystä tekniikan kehittyessä sekä vaatimusten kasvaessa. 

Monet alat kärsivät näin koronan aikana työvoimapulasta, eikä tässä suhteessa korjaamoala tee poikkeusta. Alan työntekijöiden keski-ikä on vuosien saatossa noussut varsin korkeaksi. Tämä näkyy lähivuosina kokeneiden asentajien eläkkeelle siirtymisenä. Kokeneen asentajan eläköityminen vie mukanaan mittaamattoman määrän työvuosien aikana syntynyttä hiljaista tietoa, jota alalle kasvavalle asentajalle ei ole ehtinyt muodostumaan.

Korjaamoalalle on tullut useita haasteita ajoneuvotekniikan kehittymisen myötä. Nykyaikaisessa raskaankaluston ajoneuvossa on lukemattomia tietokoneita valvomassa ja ohjaamassa ajoneuvon toimintaa. Ne ovat tietoliikenneväylän kautta kytkettynä toisiinsa auttamassa kuljettajaansa päivittäisissä työtehtävissä. 

Nykyisissä ajoneuvoissa tietotekniikka toimii yksittäisen ajoneuvon seurannassa, ja jos ajoneuvot kehittyvät samalla tavoin kuin tietokoneetkin, niin tulevaisuudessa ajoneuvot alkavat keskustelemaan keskenään. Esimerkiksi jos joskus yhden ajoneuvon pyörä sutaisee, niin järjestelmä alkaa seurata muitakin ajoneuvoja ja seuraavan sutaseminen antaa varoituksen muille ajoneuvoille samassa kohtaa. 

Tietoliikennetekniikka asettaa asentajille uusia haasteita, joihin koulutusjärjestelmäkään ei välttämättä pysty antamaan vastauksia. Oppilaitoksilla ei oikein ole pääsyä viimeisimpään tekniikkaan ilman yhteistyötä alan toimijoiden kanssa. Tätä yhteistyötä ollaan kehittämässä alan korjaamojen kanssa. 

Asentajille tekniikan kehittyminen on vaativa rasti. Toimiakseen alalla hyvän asentajan tulee ymmärtää hydrauliikkaa, pneumatiikkaa, sähkötöitä, tietotekniikkaa, väyläliikennetekniikkaa, palokemiaa ja metallitöitä niin teoriassa kuin käytännössä. Kaikille näille on oikeastaan omat toisen asteen koulutuslinjat.

Lähitulevaisuudessa on tulossa raskaankaluston sähköistyminen ja ehkä vetyteknologia ajoneuvojen voimalähteenä. Korkeat jännitteet sähkössä ovat muuttaneet korjaamojen toimintaa ja koulutusvaatimuksia. SFS-6002 on muuttunut jo pakollisiksi asentajan tutkinnossa. Tämän lisäksi tarvitaan pakollinen perehdyttäminen ja valmistajan ohjeet kyseiseen ajoneuvoon ennen huolto- ja korjaustoimenpiteitä.

Korjaamisen lisäksi raskasta ajoneuvoa pitää pystyä siirtämään ja koeajamaan korjaamossakin. Aika usein asentajalta puuttuu kyseisen ajoneuvoluokan ajokortti. Sama ongelma on myös huoltoneuvojilla muuallakin tiskien takana istuvilla henkilökunnan jäsenillä. Raskaankaluston korjaamot ovat olleet yhteydessä meihin koulutuksen järjestäjiin kaikissa näissä ongelmissa. Nyt on meidän aika kääriä hihat ylös ja vastata koulutuksen järjestäjänä kentältä tulleisiin toiveisiin. Tämä on meidän tulevaisuuden tehtävä.

Arto Salonen

Kirjoittaja toimii opettajana Vantaan ammattiopisto Variassa ja NEWLOG-hankkeessa ajoneuvotekniikan asiantuntijana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.