Tulevaisuuden hankintojen mahdollistaminen

Tehdyn selvityksen mukaisesti (Procurement leaders) hankintajohtajat ovat nähneet lahjakkuuksien kouluttamisen ja kehittämisen ensisijaisena tehtävänä vuodelle 2021 sekä sen jälkeen. Hankintojen muuttuessa strategisemmiksi myös menestys on riippuvainen liikekumppanuudesta liiketoimintojen kanssa, toimittajayhteistyöstä ja hankintatoiminnon toiminnasta. Johtajien ja hankintaorganisaatioiden on puhuttava yrityksen kieltä, yhdistettävä markkinoiden älykkyys, liiketoiminnan kokemus ja dataan perustuva analytiikka. Edellisten perusteella voidaan antaa näkemyksellisiä suosituksia, jotka vastaavat yrityksen strategisiin tavoitteisiin. Ketterän toiminnan edellytys on digitaalinen kunto ja arvostus uuden tekniikan mahdollistavaan parempaan toiminnan laatuun ja hallintaan.

Procurement leaders on havainnut, että ensisijaiset hankintataidot pitävät sisällään yhteistyötä vahvistavan ajattelutavan, analyyttiset ja datan selvitystaidot, luovan ongelman ratkaisukyvyn, digitaalisen lukutaidon ja ymmärryksen, monikerroksisen ja –alaiset riskianalyysitaidot.  KPMG:n mukaan kaupallinen osaaminen on pakollinen taito jatkossakin, mutta sen lisäksi  empaattisuus, teknologiaverbaalisuus ja sujuva analyyttisyys tulevat vähimmäisvaatimuksiksi. Näiden lisäksi erään julkisen hankinnan organisaation muutoksen yhteydessä todettiin saavutetun loistava kombinaatio, kun edellisten taitojen lisäksi organisaation henkilöiltä löytyy mm. liiketoimintalogiikan ja toimialan ymmärrystä, uteliaisuutta, yhteistyökykyä, avointa asennetta ja motivaatiota, joustavuutta sekä sinnikkyyttä.

Tulevaisuuden osaamisen suunnittelun ja hankkimisen tulisi sisältää käynnissä olevan digitaalisen murroksen omaksumisen. Yritysten olisi aloitettava uudestaan digitaaliset muutostyönsä sopeutuakseen nykypäivän etätyön uuteen normaaliin, nopeutettu digitalisointi ja kohdennettu valmiuksien kehittäminen ovat avainasemassa yrityksille, kun ne hallitsevat toimitusvarmuutta ja toimittajien riskiä suhdanteiden muuttuessa.

Kari Kaikkonen

Kirjoittaja työskentelee opettajana Vantaan ammattiopisto Variassa.

Suomalaisten ajotaito huononee – ja se on oikea suunta

Pidän itseäni hyvänä kuljettajana. Olen mielestäni selvästi parempi ja taitavampi autoilija kuin keskivertokuljettaja. Se ei sinällään ole ihme, sillä Liikenneturvan kyselyn mukaan suurin osa suomalaisista ajattelee itsestään samoin.

Yle uutisoi yhä useamman autokoululaisen valitsevan liukkaalla ajamisen harjoitteluun simulaattorin, vaikka eivät pidäkään sitä riittävänä ajotaidon oppimiseen. Vain murto-osa uusista kuljettajista saa opetusta siihen, miten liukkaasta ylämäestä lähdetään liikkeelle tai kuinka huonosti auratulla tiellä kaistaa pitää vaihtaa veto päällä.

Ajotyyli ja liikenneasenteet opitaan jo takapenkillä. Pakollisen ja sisällöltään valvotun ajo-opetuksen vähentyessä myös ajotaito siirtyy yhä enemmän perimätiedoksi. Mitä vähemmän osaamista siirtyy, sitä vähemmän sitä on jaettavaksi.

Ihminen ei tiedä, mitä hän ei tiedä.

Traficomin mukaan vuoden 2020 alussa vain hiukan yli puolella suomalaisista 18-vuotiaista oli henkilöauton ajokortti.

Ajo-oikeus ei luonnollisestikaan määritä kenenkään liikennetaitoja vaan ne vaativat opiskelua ja ymmärrystä ihmisen käyttäytymisestä. Voi olla erittäin osaava liikennealan ammattilainen, vaikka itse ei autoilisi. Kokonaisuus alkaa näkyä kuitenkin myös työelämässä ja koulutuksessa usealla ammattialalla siivouspalveluista poliisikoulutukseen.

Se, mitä emme oikein osaa tai hallitse, tuntuu meistä epämukavalta. Onpa kyseessä syntymäpäiväkakku kummilapselle tai matka syntymäpäiville. On helpompaa ostaa tarvitsemansa kuin opetella uusi taito. Tai edes jokin laite avustamaan suoriutumistamme.

Osallistuin taannoin koulutukseen digipalveluiden saavutettavuudesta. Minulle tuli selväksi näkemys, että yhdistelmäajoneuvonkuljettajien kouluttamiseen tarkoitetun opetusmateriaalin tulee olla saavutettavaa kaikille eli myös näkövammaisena käytettävää, koska ajokorttilaki saattaa muuttua. Esimerkkinä kouluttaja käytti liikennemerkkejä, joissa yksin väri ei ole merkittävä. Tyydyin olemaan onnellinen siitä, että toistaiseksi voin luottaa kuorma-auton kuljettajien erottavan lapseni turvaliivin hangesta, koska kaikki kuorma-autot eivät sitä vielä tee.

Byrokratian merkitys ihmisten valintoihin ja muutoksen suuntaan on merkittävä. Ymmärrän hyvin, miksi kuorma-autolla verkkokauppatilausta jakava kuljettaja jättää auton jalkakäytävälle ja peruuttaa pimeän nurkan taakse. Vahingon mahdollisuus on paljon vähemmän todennäköistä kuin pysäköintivirhemaksu ja ohikulkijan valituksesta selviää nopeammin kuin pysäköintivirhemaksun kirjoittamisen odottamisesta ja niiden oikaisusta. Etenkin jos kaupungin pysäköinninvalvonta on auki vain perjantaina aamupäivisin.

Ihmiset, jotka työskentelevät tätä laivaa ohjaamassa, eivät todellisuudessa edes itse tiedä sitä. Tämä laiva ei seilaa tuurilla vaan sen suunta on selvä ja vakaa.

Olemme menossa kohti planeettakestävää ja autonomista liikennejärjestelmää. Se tuo meille helppoutta, mukavuutta, turvallisuutta ja vähemmän stressitekijöitä. Hyvinvointimme paranee ja aikaa jää siihen, minkä todella koemme miellyttäväksi.

Täysin autonomiseen liikenteeseen on vielä aikaa. Itsenäisesti liikkuva jakeludrooni on kuitenkin jo robottiruohonleikkurin siistimän nurkan takana myös meillä Suomessa.

Niina Kansikas

Kirjoittaja on työskennellyt liikenneturvallisuusalalla 14 vuotta pohtien, mitä ei vielä tiedä. Hän kiristää kypäränsä remmiä ja kumartuu dynaamisempaan asentoon ollakseen ensimmäisten mukana alan muutosvauhdissa.

Logistiikka murrosvaiheessa

Logistiikka on voimakkaassa murroksessa ilman pandemiaakin. Erilaisia visioita on hahmoteltu millaiseksi logistiikan eri toiminnot ovat muuttumassa. Pääasiassa hahmotelmat ovat keskittyneet autonomiseen liikkumiseen ja automaatioon. Keskusteluissa on usein ihmisen osuus logistiikassa unohdettu. Mikä on ihmisen rooli tulevaisuuden logistiikassa?

Tavarakuljetuksien yhteydessä on mainittu esimerkkejä autonomisesta ajamisesta, jossa ihmisellä ei ole roolia. Samoin on puhuttu useamman yhdistelmäajoneuvon junista maanteillä, joissa ihmisellä on vain sivurooli. Tekniikka on jo pitkälti olemassa, mutta kehitystä jarruttaa muutama seikka. Mikä on onnettomuustapauksessa keinoälyn tekemien ratkaisuiden ja valintojen moraalinen oikeutus? Suomen talvisissa olosuhteissa kaikkia toimintavarmuuteen liittyviä tekijöitä ei vielä ole kyetty ratkaisemaan. Nämä, kuten muutkin automaatioon liittyvät seikat, tulevat puhuttamaan meitä vielä pitkään.

Sisälogistiikka on automaatiossa jo pitkällä. Materiaalivirrat otetaan vastaan, varastoidaan, kerätään, pakataan ja lähetetään jo ilman ihmisen tekemää työtä. Ei aivan. Ihminen on prosessissa voimakkaasti mukana valvomassa automatiikan toimintaa, poistamassa häiriöitä ja huoltamassa laitteistoja. Materiaali virtaa ja ihmisen työnkuva on muuttunut. Automaatio ei siis välttämättä vähennä työvoiman määrää.

Hankintatoimi on muuttunut voimakkaimmin logistiikassa. Hankinnan tehtävänä on ohjata materiaalivirtoja koko toimitusketjussa. Toimitusketjuja ohjataan yhä useammin keinoälyn avulla. Oppiva keinoäly on tehokas materiaalivirtojen ohjaaja, jonka avulla vähennetään turhia ja kalliita toimintoja toimitusketjussa. Ihmisen tulee jatkossakin olla se, joka tekee viimeisen päätöksen ketjussa.

Maailma muuttuu ja meidän tulee logistiikassa reagoida yhä kiihtyvään muutokseen. Yrityksillä on edelleen tarve kouluttaa ihmisiä uudentyyppisiin tehtäviin. Meidän tehtävänä kouluttajana on pitää yllä yritysyhteistyötä ja ennakoida yhdessä yritysten kanssa tuleviin työelämän murrokseen liittyviin osaamistarpeisiin. NEWLOG-hankkeen tarkoituksena on löytää työkaluja tulevaisuuden logistiikan toimijoille.

Marko Rautjoki

Kirjoittaja on logistiikkapalvelujen osaamispalveluesimies Vantaan ammattiopisto Variassa.

Logistiikka-alan kehityshanke NEWLOG on käynnistynyt

Maailma muuttuu ja muuttaa toimintaympäristöämme sekä toimintatapojamme. Koulutuksen ja työelämän pitää pysyä muutoksessa mukana. Logistiikka-alan kaikilla kolmella osa-alueella (kuljetus, varastointi, hankinta) on tapahtunut paljon muutoksia ja lisää tulee tapahtumaan. Automaatio, digitalisaatio, uusi teknologia, nämä ovat kaikki sanoja, jotka liittyvät oleellisesti logistiikka-alan muutokseen. Osa toiminnoista kehittyy niin, että niiden tekemiseen ei enää henkilötyötä tarvita, mutta samalla muodostuu alan henkilöstölle uudenlaisia työtehtäviä, jotka tarvitsevat uutta ja erilaista osaamista. NEWLOG-hankkeessa pyritään selvittämään alalla jo tapahtuneet muutokset ja katsomaan myös tulevaisuuteen. Yhteistyössä Uudellamaalla toimivien yritysten kanssa Varia, Hyria ja KSAO haluavat kehittää yritysten toimintaa, opettajien osaamista sekä logistiikka-alan koulutusta. Oikeanlaisella osaamisella on helpompi vastata alan tuleviin muutoksiin.

Vuosien 2021 – 2022 aikana hanke on mukana logistiikka-alan tapahtumissa ja järjestää myös omia kaikille avoimia tapahtumia. Seuraa hankkeen tapahtumia ja toimintoja nettisivulta  www.newloghanke.fi ja ole mukana logistiikka-alan kehityksessä.

Katri Korkalainen, Projektipäällikkö