Oppilaitos rekrytointikanavana

Minkä tahansa median avaan, niin ennen pitkää tulee vastaani tieto; Työvoimapula logistiikan alalla on valtava. Siis alalla, jonka parissa olen ollut kouluttamassa ja jonka koulutusta johdan Vantaan ammattiopisto Variassa. Vilkaisu karttaan ja voin todeta olevani aivan logististen toimintojen ytimessä.

Varian logistiikkakoulutus sijaitsee Vantaalla Aviapoliksessa. Ympärillä on kaikkien suurten toimijoiden terminaalit ja varastot. Logistiikan työpaikkoja on 15 kilometrin säteellä toimipisteestämme tuhansia. Kuinka moni työnantaja edes tietää, että meillä Variassa koulutetaan logistiikan alalle uusia työntekijöitä?

Yhteishaun kautta Variaan tulee vuosittain reilu 100 logistiikan opiskelijaa. Jatkuvan haun kautta pitkin vuotta viitisenkymmentä. Valtaosa hakijoista suuntautuu kuljetusalalle ja noin 30 % hakijoista haluaa työllistyä varastoihin. Tämän lisäksi Varia toteuttaa työvoimakoulutuksena sekä kuljetusalalle että varasto-alan koulutuksia, joissa tavoitteena on työllistyminen. Yhteensä Variassa logistiikan opiskelijoita on vuositasolla noin 500 ja ennusteiden mukaan opiskelijamäärän nähdään kasvavan merkittävästi. Koulutamme siis muitakin kuin nuoria ja alaikäisiä. Määrät ovat suuria ja Varian opiskelijat ovat työllistyneet pääkaupunkiseudun yrityksiin kohtalaisen hyvin. Mistä aloitinkaan Blogini…työvoimapulastahan se oli.

Miten oppilaitos voi olla hyödyksi rekrytointitarpeessa olevalle yritykselle? Yhteistyöllä!

Me ammatillisena oppilaitoksena tarvitsemme yritysyhteistyötä työllistääksemme opiskelijoitamme. Opiskeluun liittyy oleellisena osana työssäoppiminen. Opiskelija on opintoihin liittyen työpaikalla opettelemassa ammattiin liittyviä asioita. Samalla työnantaja voi nähdä potentiaalin ja mahdollisen rekrytoinnin. Miltä kuulostaa? Itse väitän, että kyseessä on turvallisempi rekrytointi kuin vapailta työmarkkinoilta. Yritys voi jo tässä vaiheessa vaikuttaa opiskelijan asenteeseen ja työskentelytapoihin. Toisaalta opiskelijalla on näytön paikka vakuuttaessaan työnantajaa hänen palkkaamisisekseen. Tilanne on parhaimmillaan sellainen, jossa molemmat voittavat.

Työvoimapula…Palkkaamme vain täysi-ikäisiä. Nämä sanaparit kuulen usein keskusteluissa, yleensä keskustelun eri vaiheissa. Mikä estää alle 18-vuotiaan palkkaamisen logistiikan alalle? Ajokortti? Kuljettajaopiskelijan voi ottaa apumieheksi kuljettajalle tai terminaaliin. Molemmissa hän saa hyvän pohjan tuleviin kuljettajaopintoihin. ”Trukilla ei saa ajaa alaikäinen.” Ihan puppua, Ilmoitus AVIin on helppo. Jos kyseessä on opiskelija, jonka esimerkiksi kesätyö liitetään opintoihin, oppilaitos tekee ilmoituksen nuorella työntekijällä teetettävästä trukinajotyöstä. Perehdytys koneisiin ja laitteisiin kuuluu kuitenkin aina työpaikalle, myös harjoittelijoiden kohdalla. Onneksi olen jo kuullut muutamilta yrityksiltä viestiä, että heidän on mietittävä alaikäisten palkkausta uudelleen. Tämä siksi, että he ovat huomanneet hyvien tekijöiden suuntautuvan kilpailijoille.

Entä varastoihin? Keräilytehtävät ovat isoissa varastoissa muutenkin työtehtävät, joihin työllistytään yleisimmin. Keräilytrukin kanssa on sama kuin muissakin koneissa ja laitteissa. Uudelle työntekijälle kuuluu perehdytys. Alaikäinen varastossa on varmasti tulevaisuudessa yhtä hyvä työntekijä kuin jo olemassa olevakin. Hän vain ansaitsee mahdollisuuden.

Yhteistyö…voisivatko yritykset tehdä yhteistyötä keskenään rekrytoidessaan uusia työntekijöitä? Voidaanko sellaista edes ajatella? Jos joku tässä kohtaa nostaa kätensä ylös ja vastaa kyllä, niin kuinka moni on vielä ensi viikolla samaa mieltä? Meillä oppilaitoksessa on logistiikan opiskelijoita ja teillä yrityksissä on pula työntekijöistä.

Tehdään yhteistyötä ja silloin kaikki voittavat.

Marko Rautjoki

Kirjoittaja on Vantaan ammattiopisto osaamispalveluesimies ja NEWLOG-hankkeen ohjausryhmän jäsen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.