Kategoria: Aloitusseminaari

Julkaistu

Tulevaisuuden hankintojen mahdollistaminen

Tehdyn selvityksen mukaisesti (Procurement leaders) hankintajohtajat ovat nähneet lahjakkuuksien kouluttamisen ja kehittämisen ensisijaisena tehtävänä vuodelle 2021 sekä sen jälkeen. Hankintojen muuttuessa strategisemmiksi myös menestys on riippuvainen liikekumppanuudesta liiketoimintojen kanssa, toimittajayhteistyöstä ja hankintatoiminnon toiminnasta. Johtajien ja hankintaorganisaatioiden on puhuttava yrityksen kieltä, yhdistettävä markkinoiden älykkyys, liiketoiminnan kokemus ja dataan perustuva analytiikka. Edellisten perusteella voidaan antaa näkemyksellisiä suosituksia, jotka vastaavat yrityksen strategisiin tavoitteisiin. Ketterän toiminnan edellytys on digitaalinen kunto ja arvostus uuden tekniikan mahdollistavaan parempaan toiminnan laatuun ja hallintaan.

Procurement leaders on havainnut, että ensisijaiset hankintataidot pitävät sisällään yhteistyötä vahvistavan ajattelutavan, analyyttiset ja datan selvitystaidot, luovan ongelman ratkaisukyvyn, digitaalisen lukutaidon ja ymmärryksen, monikerroksisen ja –alaiset riskianalyysitaidot.  KPMG:n mukaan kaupallinen osaaminen on pakollinen taito jatkossakin, mutta sen lisäksi  empaattisuus, teknologiaverbaalisuus ja sujuva analyyttisyys tulevat vähimmäisvaatimuksiksi. Näiden lisäksi erään julkisen hankinnan organisaation muutoksen yhteydessä todettiin saavutetun loistava kombinaatio, kun edellisten taitojen lisäksi organisaation henkilöiltä löytyy mm. liiketoimintalogiikan ja toimialan ymmärrystä, uteliaisuutta, yhteistyökykyä, avointa asennetta ja motivaatiota, joustavuutta sekä sinnikkyyttä.

Tulevaisuuden osaamisen suunnittelun ja hankkimisen tulisi sisältää käynnissä olevan digitaalisen murroksen omaksumisen. Yritysten olisi aloitettava uudestaan digitaaliset muutostyönsä sopeutuakseen nykypäivän etätyön uuteen normaaliin, nopeutettu digitalisointi ja kohdennettu valmiuksien kehittäminen ovat avainasemassa yrityksille, kun ne hallitsevat toimitusvarmuutta ja toimittajien riskiä suhdanteiden muuttuessa.

Kari Kaikkonen

Kirjoittaja työskentelee opettajana Vantaan ammattiopisto Variassa.

Julkaistu

Suomalaisten ajotaito huononee – ja se on oikea suunta

Pidän itseäni hyvänä kuljettajana. Olen mielestäni selvästi parempi ja taitavampi autoilija kuin keskivertokuljettaja. Se ei sinällään ole ihme, sillä Liikenneturvan kyselyn mukaan suurin osa suomalaisista ajattelee itsestään samoin.

Yle uutisoi yhä useamman autokoululaisen valitsevan liukkaalla ajamisen harjoitteluun simulaattorin, vaikka eivät pidäkään sitä riittävänä ajotaidon oppimiseen. Vain murto-osa uusista kuljettajista saa opetusta siihen, miten liukkaasta ylämäestä lähdetään liikkeelle tai kuinka huonosti auratulla tiellä kaistaa pitää vaihtaa veto päällä.

Ajotyyli ja liikenneasenteet opitaan jo takapenkillä. Pakollisen ja sisällöltään valvotun ajo-opetuksen vähentyessä myös ajotaito siirtyy yhä enemmän perimätiedoksi. Mitä vähemmän osaamista siirtyy, sitä vähemmän sitä on jaettavaksi.

Ihminen ei tiedä, mitä hän ei tiedä.

Traficomin mukaan vuoden 2020 alussa vain hiukan yli puolella suomalaisista 18-vuotiaista oli henkilöauton ajokortti.

Ajo-oikeus ei luonnollisestikaan määritä kenenkään liikennetaitoja vaan ne vaativat opiskelua ja ymmärrystä ihmisen käyttäytymisestä. Voi olla erittäin osaava liikennealan ammattilainen, vaikka itse ei autoilisi. Kokonaisuus alkaa näkyä kuitenkin myös työelämässä ja koulutuksessa usealla ammattialalla siivouspalveluista poliisikoulutukseen.

Se, mitä emme oikein osaa tai hallitse, tuntuu meistä epämukavalta. Onpa kyseessä syntymäpäiväkakku kummilapselle tai matka syntymäpäiville. On helpompaa ostaa tarvitsemansa kuin opetella uusi taito. Tai edes jokin laite avustamaan suoriutumistamme.

Osallistuin taannoin koulutukseen digipalveluiden saavutettavuudesta. Minulle tuli selväksi näkemys, että yhdistelmäajoneuvonkuljettajien kouluttamiseen tarkoitetun opetusmateriaalin tulee olla saavutettavaa kaikille eli myös näkövammaisena käytettävää, koska ajokorttilaki saattaa muuttua. Esimerkkinä kouluttaja käytti liikennemerkkejä, joissa yksin väri ei ole merkittävä. Tyydyin olemaan onnellinen siitä, että toistaiseksi voin luottaa kuorma-auton kuljettajien erottavan lapseni turvaliivin hangesta, koska kaikki kuorma-autot eivät sitä vielä tee.

Byrokratian merkitys ihmisten valintoihin ja muutoksen suuntaan on merkittävä. Ymmärrän hyvin, miksi kuorma-autolla verkkokauppatilausta jakava kuljettaja jättää auton jalkakäytävälle ja peruuttaa pimeän nurkan taakse. Vahingon mahdollisuus on paljon vähemmän todennäköistä kuin pysäköintivirhemaksu ja ohikulkijan valituksesta selviää nopeammin kuin pysäköintivirhemaksun kirjoittamisen odottamisesta ja niiden oikaisusta. Etenkin jos kaupungin pysäköinninvalvonta on auki vain perjantaina aamupäivisin.

Ihmiset, jotka työskentelevät tätä laivaa ohjaamassa, eivät todellisuudessa edes itse tiedä sitä. Tämä laiva ei seilaa tuurilla vaan sen suunta on selvä ja vakaa.

Olemme menossa kohti planeettakestävää ja autonomista liikennejärjestelmää. Se tuo meille helppoutta, mukavuutta, turvallisuutta ja vähemmän stressitekijöitä. Hyvinvointimme paranee ja aikaa jää siihen, minkä todella koemme miellyttäväksi.

Täysin autonomiseen liikenteeseen on vielä aikaa. Itsenäisesti liikkuva jakeludrooni on kuitenkin jo robottiruohonleikkurin siistimän nurkan takana myös meillä Suomessa.

Niina Kansikas

Kirjoittaja on työskennellyt liikenneturvallisuusalalla 14 vuotta pohtien, mitä ei vielä tiedä. Hän kiristää kypäränsä remmiä ja kumartuu dynaamisempaan asentoon ollakseen ensimmäisten mukana alan muutosvauhdissa.