Ei alle 18-vuotiaille

Olipa kerran poika, jota ei kiinnostanut koulunkäynti. Laskento ei ottanut taittuakseen ja todistuksessa paras arvosana loisti suoritetusta uimamerkistä. Sen sijaan koulumatkan varrella sijainnut halkopino veti puoleensa, jonka taakse oli hyvä piilottaa koulukirjat. Luokkakaverinsa kanssa ihaillen seurattiin työmiehiä, jotka lastasivat halkokuormia ja kuljettivat niitä kuorma-autoilla eteenpäin. Innokkaat pojat pääsivätkin mukaan töihin, apumiehiksi lastaamaan ja purkamaan, nuoresta iästään ja koulusta huolimatta. Saatettiin sitä vähän päästä ajamistakin kokeilemaan. Myöhemmin molemmista pojista tuli kuljetusyrittäjiä. Se uimamerkillä ansioitunut oli oma isäni.

Syyskuun puolivälissä järjestettiin Työ- ja elinkeinoministeriön tilaisuus Vantaalaisille toisen asteen opiskelijoille. Työministeri Haatainen keskusteli Vantaan toisen asteen opiskelijoiden kanssa heidän ajatuksistaan ja mieltä askarruttavista kysymyksistä koskien tulevaisuuden työelämää. Tilaisuus oli osa Euroopan tulevaisuuskonferenssiin liittyvää ”Eurooppa olemme me” -ministerikiertuetta. Teemana oli ”Yhdeksästä viiteen – vai jotain ihan muuta? Nuoret tulevaisuuden työelämän rakentajina”. Tilaisuudessa tuotiin esiin hyviä näkökulmia sekä lukiolaisten että ammattiopintojaan suorittavien tahoilta. Monet asiat liittyivät toiveisiin tulevaisuuden työstä ja opiskelusta sekä niihin liittyvistä haasteista, kuten uupumuksesta.

Vaikka en nuori olekaan, heitin kysymyksen nuorten puolesta ja meitä aikuisiakin välillä askarruttavasta asiasta. Miten alle 18-vuotiaat nuoret pääsisivät helpommin kiinni töihin, työssä oppimaan ja työelämään tutustumaan? Monissa yrityksissä ja työtehtävissä on alettu vaatia täysi-ikäisyyttä, myös työssäoppimisten osalta. Törmäämme tähän asiaan ammatillisten opettajien keskuudessa, kun etsimme opiskelijoiden kanssa työssäoppimispaikkoja. Turvallisuuteen liittyvät syyt ovat olleet pääasiallinen peruste. Myös ministeri Haatainen nosti esille turvallisuuden ja niihin liittyvät säädökset monien alojen osalta, mutta lupasi myös viedä keskustelua asiasta eteenpäin.

Logistiikan ala on kuitenkin siitä erityinen, että esimerkiksi ammatillisen kuljettajakoulutuksen opiskelija voi saada henkilöauto- eli B-ajokortin jo 17-vuotiaana. Ikäpoikkeusluvan myöntää Traficom opintoihin kuuluvaa työpaikalla oppimista varten. Ajokortin puitteissa opiskelijat pystyisivät siis suorittamaan kuljetuksia työssäoppimispaikoissaan jo ennen täysi-ikää avustavien töiden lisäksi. Terminaaleissa ja varastoissa ollaan varovaisia trukkiliikenteen osalta. Trukilla työskentelyssä voi kuitenkin säädösten mukaan jo 16-vuotias käyttää matalakeräilytrukkeja ja mikäli työsuojelupiirille tehdään ilmoitus nuorilla työntekijöillä teetettävästä trukinajotyöstä (opastettuna), trukkia saa ajaa alle 18-vuotias henkilö.

Tällä hetkellä logistiikan alan työtehtävät kuuluvat TOP 10 työvoimapulasta kärsiviin aloihin. Kuljettajien ammattikunta on ollut listoilla jo vuosikymmeniä. Verkkokaupan kasvun myötä myös sisälogistiikan työntekijöille on enenevässä määrin tarvetta. Hakijoita tai tekijöitä ei tahdo löytyä. Olisiko tähän yhtenä vastauksena se, että laajennettaisiin hakuprofiilia ja otettaisiinkin varhaisemmassa vaiheessa tulevia osaajia kasvamaan yrityksiin? Sytytettäisiin kipinää alalle.

Opettajaurani alkuajoilta kuultu lentävä lause ”Opettakaa te oppilaille kello, niin me opetetaan työt”. Toki koulussa opetamme työelämässä toimimista ja tarjoamme valmiuksia työelämään, mutta ne eivät välttämättä riitä. Tiedot linkittyvät taidoiksi vasta työelämässä ”oikeita töitä” kokeilemalla. Seppiä emme ole syntyessämme, joten harjoiteltava on. Niistä syntyy kokemus ja tarinat.

Millainen sinun ensimmäinen kokemuksesi työelämästä oli?

Voisitko sinä olla yksi niistä, joka esiintyisit jonkun nuoren ”halkopino”-tarinassa?

Tuija Rikkonen

Kirjoittaja on Vantaan ammattiopisto Variassa opettajana ja työelämäkoordinaattorina työskentelevä NEWLOG-hankkeen asiantuntijajäsen, joka kulki isänsä jalanjälkiä logistiikka-alalle.

Naisjohtajaksi logistiikka-alalle

Voiko olla parempaa päivää, kuin naistenpäivä kertoa koko maailmalle, että olen hypännyt rohkeasti uusiin isoihin ja voisiko sanoa jopa miehisiin saappaisiin, sillä teen uutta aluevaltausta nyt logistiikka-alalla. Jonkinmoinen matka piti tämän tytön kulkea lapsuudesta tähän päivään, että löysin tieni takaisin rekka-auton renkaan juurelle. Siellä minä kasvoin rekkamiesten keskellä perheen vanhimpana tyttärenä. Rekka-autot kyllä kiinnostivat silloin lähinnä muotinäytöslavoina ja kuvauspaikkoina. Minua ei ohjattu mihinkään suuntaan, mutta kulttuuriperintönä tuli hieman ronski puhetapa, reilu kohtaaminen ihmisten kanssa ja rohkeus viedä omia unelmia eteenpäin. Sain olla täysin oma itseni, kunhan olin ahkera. Työ oli kotona, elämä oli työtä ja työ oli elämää.

Vanhemmat kyllä toivoivat useasti, että lähtisin jatkamaan perhe-yritystä, mutta omat unelmat vetivät aivan toisaalle. Olen luonut yli 15 vuotta omaa uraa yrittäjänä, sijoittajana ja muutosjohtajana mm. muoti-, ravintola-, sekä hyvinvointialalla. Olen kiertänyt maapallon sekä rakentanut laaja-alaisia verkostoja valtakunnallisesti ja ollut vaikuttamassa eri sidosryhmissä ja hallituksissa. Sydän sykkii tulevaisuuden kehitykselle, kasvulle, uudistumiselle ja rikastavalle johtajuudelle, mikä mahdollistaa nämä asiat. Olen aina sanonut ei omalle perheyrittäjyydelle, mutta tällä kertaa näin yrityksessä valtavasti potentiaalia ja mahdollisuuksia sekä uskoin itseeni, että minulla voisi olla aidosti annettavaa tälle alalle ja paljonkin.

Tässä välissä perhe-yrityskin ehdittiin myydä ja perustaa toinen yhtiö. K-S Bulk Oy työllistää reilu 50 tekijää, jotka ajavat läpi Suomen kahdellakymmenellä yhdistelmäajoneuvolla palvelleen mm. suurta teollisuutta. Isäni on suurin omistaja, jonka lisäksi on kolmen miehen vahva joukko kokemusta kuljetusalalta. Kyseenalaistusta myös riittää, pystynkö toimimaan alalla, joka on hyvin perinteinen sekä vahvasti miesvaltainen? Nuoren naisen tulo alan ulkopuolelta on poikkeavaa ja vähintäänkin kyseenalaista. Mutta mitä enemmän sukellan toimintaan, sitä enemmän näen mahdollisuuksia. Uskon, että paras mahdollinen yhtälö kehitykselle on uteliaisuus sekä vahva diversiteetti, joka takaa laaja-alaisen kehityksen, kun tämän yhdistää alan asiantuntijuuden sekä kokemuksen kanssa.

Logistiikka-ala elää suuressa murroksessa suurteollisuuden kanssa. Olemme globaalissa kilpailussa vaikka päättäisimmekin toimia vain Suomen markkinoilla, sillä kilpailijat tulevat ulkomailta. Digitalisaatio mahdollistaa valtavasti. Mitä dataa haluamme saada käsiimme reaaliajassa ja kuinka hyödynnämme sitä? Millaista vuoropuhelua käymme asiakkaiden kanssa ja millaisia strategisia kumppanuuksia rakennamme yhdessä? Hiilijalanjälki ja vastuullisuus korostuvat yhteistyökumppaneita valitessa entisestään. Brändin rakennus ja tarinan kerronta ovat vielä liian vierasta valtavirran toimijoilla. Brändiin ei panosteta, vaikka sen merkitystä yrityksen arvoa mitattaessa ei kiistä kukaan. Entä millaisen yrityskulttuurin haluamme rakentaa tekijöidemme kanssa? IT-alan toimijat pärjäävät maailmalla maailman parhaimpien työpaikkojen joukossa, miten on perinteisellä logistiikka-alalla? Tämän päivän parhaat tekijät eivät enää etsi pelkästään työtä vaan he etsivät itselleen parhaat mahdolliset työpaikat ja näin on myös tällä alalla. Myös työn vaatimukset ovat kasvaneet valtavasti ja tekijöiltä vaaditaan jatkuvaa uuden oppimista ja vastuuta itsestä, yrityksestä sekä asiakaskokemuksesta. 

Paras asiakaskokemus lähtee aina henkilöstöstä. Kuinka monessa logistiikka-alan yrityksessä on Head of People tai jatkuvan oppimisen coucheja palkattuna? Nyt tarvitaan rohkeaa ajattelua ja rohkeita tekoja, jotta olemme mukana kilpailussa. Meidän on itse asetettava rima paljon korkeammalle kuin missä se on nyt. Se ei nimittäin riitä, että valitaan paras huoneessa olija vaan kokonaisvaltainen kehitys tehdään yhdessä eri osaajien kanssa. Tulevaisuutta ei voi ennustaa vaan se tehdään yhdessä ja minä olen rohkeasti tullut kehittämään eteenpäin jopa koko alaa.

Joten Ihanaa naistenpäivää kaikille! Meidän naisten on itse oltava se muutos mitä maailmalta haluamme. On meidän oma päätös onko meillä tulevaisuudessa naisten ja miesten alat erikseen vai teemmekö jotain upeaa ja mullistavaa yhdessä.

Suvi Widgrén

Inspiroiva ihmisten johtaja, rohkea päätöksentekijä, intohimoinen businessnainen, nälkäinen oppimaan aina uutta, tekijä ja elämästä nautiskelija.

Suvi on yksi NEWLOG-miniverkkokurssin asiantuntijoista! Ilmoittaudu mukaan ja lue lisää tästä!