Olen Jenni Honkanen, 29-vuotias ja toimin nykyään Kouvolan seudun ammattikoulun logistiikka-alan varastopuolen tuntiopettaja.
Mitä tein ennen nykyistä työtäni? Olin varastoduunari! Olin ollut yli 7 vuotta terminaalityöntekijänä, johon voi kouluttautua varastonhoitajan tutkinnolla.
Varastonhoitajana olen tehnyt erilaisia työtehtäviä mm.
- Vastaanottoa ja säilytystä
- Tavaran keräilyä ja lähetystä
- Tavaran lastaamista kuormatilaan
- Inventointia
Logistiikka-ala on vielä tänäkin päivänä hyvin miesvaltainen ala, vaikka alalle onkin suuntautunut yhä enemmän naishenkilöitä. Alalla tarvitaan fyysistä kestävyyttä, mutta ei tarvitse kuitenkaan olla mikään ”salihirmu”. Itselläni vahvistui oma fyysinen kestävyys työtä tehdessä. Alalla pääsee myös ajelemaan erilaisilla trukeilla mm. vastapainotrukilla, pinoamisvaunulla ja työntömastotrukilla. Työntömasto on ehdottomasti minun lemppari!
Olen itse sosiaalisesti hyvin suora puheissani, enkä ns. loksauta korviani, jos ympärilläni puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Työympäristössä on yleisesti hyvin suoraviivaista kielenkäyttöä. Nykyinen suoraviivainen kielenkäyttö on pehmentynyt viimeisen 10 vuoden aikana huimasti, nykyään ei ole niin suorasanaista puhetta mitä on joskus aikoinaan ollut alalla. Vaikka kielenkäyttö saattaa joskus herättää huomiota niin pitää kuitenkin muistaa, ettei kukaan tarkoita puheillaan mitään pahaa. Huumorintaju on myös hyvin laaja. Jos toisen huumori menee liian pitkälle, ei kaikkea tarvitse sietää. Rajansa kuitenkin kaikella.
Miehet ovat yleisesti vain mielissään, kun saavat naisia työympäristöön. Normien rikkominen on aina hienoa ja tämä luo kehitystä! Nykyään ei ole enää ns. miesten ja naisten töitä.
Olen itse viihtynyt alalla todella hyvin. Teen mieluiten fyysistä työtä ja oppijanakin opin helpommin tekemällä kuin lukemalla. Minulla oli todettu yläasteella lukihäiriö, mikä vaikuttaa osaksi siihen, että opin helpommin tekemällä kuin lukemalla. Lukeminen, luetun ymmärtäminen (esim. matematiikan sanalliset tehtävät) ja kirjoittaminen (mm. yhdyssanat ja menee b/d sekaisin kirjoittaessa) tuottavat minulle hankaluuksia eniten. Muistan kun koulussa piti lukea kokeisiin, niin nukahdin aina kirjan äärelle. Itseäni häiritsi muutama vuosi sitten lukihäiriöni ja olo oli, ettei minusta ole mihinkään, kun en osaa edes kirjoittaa oikeaoppisesti tai pysty ymmärtämään lukemaani helposti. Nykyään en anna tämän häiritä. Opiskelen AMK:ssa yksittäisiä kursseja rauhassa ja opettelen vieläkin löytämään itselleni hyvän tavan opiskella, enkä anna kirjoitusvirheideni enää haitata elämääni, koska maailmassa on suurempiakin murheita kuin kirjoitusvirheet. Tärkeintä on kuitenkin, että viesti ymmärretään oikein ja onneksi mm. Word’issa on kieliasun tarkistus. Työympäristössä olen aina saanut apua sitä pyytäessäni ja ohjausta tarvitessani, eikä työkaverit ole vähätelleet, jos olen apua kysynyt.
Työssä pääsee olemaan sosiaalinen ja kehittämään omaa osaamistaan alalla. Hienoa olla osana mukana logistiikan kehityksessä!
Jenni Honkanen
Kirjoittaja työskentelee logistiikan opettajana Kouvolan seudun ammattiopisto KSAO:ssa sekä NEWLOG-hanketiimissä varastoalan asiantuntijana.